Kategoria: yhteiskunta

Kolminkertainen huuto

Mullehan taas paukutettiiin päin näköä asjoita, joista pitää saada huutaa. Ensinnäkin mikä siinä on, ettei minulle makseta mitään? Kyllä tämä työstä käy tämän tuuban tuottaminen. Jos et usko, niin usko pois. Kaikki nämä pikkuiset sanat pitää väsyneillä pikku sormilla naputella tänne intternettiin ja pitää ne sanat olla jossain järjestyksessäkin. Vaikka epäjärjestyksessä. Ja että lukijalla olisi edes hetken hauskaa, pitää jutussa olla edes juonen poikanen. Heikko mutta kuitenkin. Ja entäs sitten nuo videot? Voin sanoa, että amatöörinkin tekemän ”julkaisukelpoinen” video tuottaa hikeä, hikeä ja hikeä. Ja vie aikaa. Ammattilaiset sanovat, että 0,5-1 tunti valmista (laadukasta) ohjelmaa vaatii 100 tuntia raakamateriaalia. No, vähintään 50 tuntia. Aatteleppa omille kohille. Taas huvita mikään.

Toiseksi, milloin autonpesusta tehtiin näin vaikeaa. Ensin ituhipit haluaa kieltää pesemisen kokonaan ja ulkoistaa sen kokonaan yritysmaailman tehtäväksi (jotta sitä voidaan verottaa. Siitä demokraatit ja sekoomus tykkää). Ei se kuulkaa auton pohjasta irtoava koko talven suolamyrsky muutu sen turvallisemmaksi tai myrkyllisemmäksi, lorotettiin se omaan pihaan tai tuonne maantielle ensimmäisen kevätsateen aikana. Jos et usko, niin usko pois. On minullakin referenssiä. Taatusti enemmän kuin koko ituhippien laumalla yhteensä. Mutta amatöörillä ei tämäkään mennyt niin kuin strömssöössä. Erehdyin sivustolle, jossa keskustellaan autojen pesemisestä. Sehän oli suuren luokan virhe. Vaikka minulle usealtakin taholta välillä huudellaan, että tarviiko sitä autoa nyt aina olla hinkkaamassa, niin olen kuulkaa täysi noviisi, kaikkien amatöörien äiti ja muutenkin pelkkä metsänpeikko, jos sitä verrataan näihin friikkeihin. Auton puhdistamisesta 12200 erillistä keskusteluviestiä. Kiillotuksesta 11500 ja pintojen suojauksesta 11300 viestiä. Johan se maailma puhdistuu pelkästään noilla viesteillä. Eijei, edelleenkään huvita mikään.

Kolmanneksi – jaa mikäs se olikaan. Pääsi unohtumaan kun niin kiihkoissani paukutin pari kappaletta tekstiä. Ihan sama, Hondasta meni tuulilasi (tänään korjaus), veroilmoitus pitäisi lähettää, ulkona paistaa aurinko ja minä olen sisällä. Onneksi tulee viikonloppu ja ihan muut jutut ja tutut.

 

He elättävät itsensä kirjoittamalla blogia – Iltalehti.

Pesukinnas.com

Ihmetys

Ähkyni suuri on ja vallan palloittava. Tiedätte kai, että jouluna ei suomalainen normaalimaalainen nälissään ole? Osittain olen siitä harmissanikin. Mutta se ei ollut varsinainen aihe tällä kertaa.

Mullehan hyvä ystävä tässä taannoin ihan ilmoitusluontoisesti, hyväntahtoisesti ja asian ikään kuin jo sovituksikin päätetyn antoi ymmärtää, että seuraavaan lehteen kirjoitan kolumnin. Jutun. Asia- ja huumoripitoisen pläjäyksen. Mullahan vähän niksahti ja lupasin kirjoittaa. Sitten muistin, että kirjoitukseni ovat vähintäänkin epäilyttäviä. Onneksi ystävä on lehden päätoimittaja ja pystyy sensuroimaan tai muuttamaan ainakin sanajärjestyksen selväkielisemmäksi. Luulen ma, että juttuni painettuna eivät olekaan ihan tervejärkisen touhulta näyttäviä. Pikkuisen alkoi nyt kyllä jänskättämään. Mahdollisuus on siihen, ettei juttujani sen enempää kysellä…

Pystyykö tätä perumaan? Siirtämään tulevaisuuteen? Ottamaan aikalisän? Herramunjee, mitä mää kirjotan? Entä jos alan suoltaa tekstiä aivan valtoimenaan? Mitäs sitten sanotaan, kun juttu vain jatkuu ja jatkuu eikä pääty ollenkaan? Lukijalle tulee ahdistava olo eikä pysty lopettamaan lukemista. Painoon menevän lehden sivumäärä moninkertaistuu ja painotalosta tulee semmoinen lasku, että toimitusjohtaja voi nauraa koko matkan pankkiin mennessään. Ituvihreät suuttuu sellumassan suurkäytöstä. Metsäyhtiöiden kurssit nousevat taivaisiin. Suomen talous alkaa nousta ja hallitus pääsee pälkähästä. Sitäkö tässä ajetaan takaa? Että maalaisen harteilla on koko kansantalouden taakka? Entä jos alan kirjoittaa nasevasti ja lyhyesti? Alan piikitellä kaikkia Mattieskon tapaan. Lukijat suuttuu ja peruu lehden tilauksen. Päätoimittaja saa potkut alhaisen levikin vuoksi. Painotalo menee konkkaan ja metsäyhtiöiden kurssit laskevat nollaan. Kansantalous rykii, päkii ja yskii. Hallitus kaatuu ja Kepu pääsee valtaan. Sitäkö tässä ajetaan takaa? Että kaikki on maalaisen syytä?

%d bloggaajaa tykkää tästä: