Maailmanluokan

Muistaako kukaan? Aikaa ennen vuotta -95. Kun Hannu-Pekka Hänninen rauhalliseen tapaansa selosti: ”..ja kiekko lipuu vastustajan mailasta kohti siniviivaa, jossa ei kuitenkaan ole omia vastassa..”. Ja tähän kaikkeen meni 15-20 sekuntia. Jos tilannetta olisi selvittänyt kuka tahansa muu (Mertsi tietysti etunenässä), aikaa olisi mennyt korkeintaan 5 sekuntia. Niinpä niin. Aika entinen ei palaa.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Tietenkään. Sitten tuli nämä kisastudiot. Taisi niitä olla 90-luvun alussa jo jonkin verran mutta sitten se levähti jotenkin käsiin. Ja ketä kaikkia niihin aina kutsuttiinkaan, aiheutti se hilpeyttä, katkeruutta, suurta älämölöä ja ylenpalttista meuhkaamista silloisissa sosiaalisissa medioissa. Eli lehtien keskustelu- ja tekstrapalstoilla. Kaikki pietilät, jortikat, aravirrat, jaloset ja ketolat käytettiin studioiden läpi, kuka milläkin meriiteillä. Tietysti aina suuren ottelun jälkeen myös istuva päävalmentaja – tosin yleensä seisten kuten työmaallaankin. Toimittajistakin nähtiin melkoinen repertuaari alkaen Olli Keskisestä Laura Ruoholaan. Kunnes tapahtui se maailmanluokan tendenssi.

Kaikkien valmentajien, ammattikommentaattoreiden ja analysaattoreiden äiti päästettiin ääneen ja käsiään huitomaan. Tami. Ja mitä Tami meille antoikaan? Hikipedia sen osuvasti kiteyttää: Valmentajana Tamminen on Petteri Sihvosen ohella eräs Suomen, ellei peräti koko maailman kovimmista tekijöistä, olkoonkin, että hänet potkitaan säännöllisesti ulos valmentajan tehtävistä ja että hän on siirtynyt valmentamaan aina vain surkeampia joukkueita. Hän on saanut jääkiekkovalmentajana pätevyyden kaikkien alojen ja muutamien muiden erikoisasiantuntijaksi. Ja ne sitaatit, voi veljet.

  • ”Olen pelannut Gordie Howea ja Alexander Ragulinia vastaan, ja tiedän mitä kaukalossa oleminen tarkoittaa : ”If you can’t stand the heat, stay out of the kitchen”.
  • ”Individual effort”.
  • Mun termi on: mental game

Jne. Tendenssi, evidenssi, menttaali, momenttumi. Sekä käsien heiluminen. Kolmen sormen näyttäminen tarkoittaa paria asiaa. Ja se maailmanluokan -sana. Sen voi laittaa joka väliin. Maailmanluokan maalivahti, maailmanluokan laituri, maailmanluokan pakki, maailmanluokan valmentaja. Sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Ja tästä on ollut seurauksena se, että tavallisesta tiistaiaamun Kalevasta voi lukea tavallisen välieräpelin jälkeen tavallisesta maalivahti Markkasesta maailmanluokan maalivahtina. Jonka kirjoitti tavallinen urheilutoimittaja. Tavallisena maanantai-iltana. Uhkaa käydä sama inflaatio kuin sanalle maailmankuulu. Jos jossakin näet ilmoituksen: Tänään vieraana maailmankuulu näyttelijä/laulaja/puhuja/sopertaja, voit olla varma, että ko. henkilö/tyyppi/tapaus ei ole maailmankuulu. Tietääkseni oikeaa maailmankuulua henkilöä ei tarvitse erikseen kuuluttaa. Vai miltä kuulostaa: Maailmankuulu Barack Obama. Maailmankuulu Kuningatar Elisabet II. Maailmankuulu Michael Schumacher. Eikö kuulostakin pöljältä?