Meri kuiskailee

Taannoin kirjoitin siitä, kun onkiminen ei välttämättä ole kalastamista, vaan mielentila. Pääsin tällä viikolla elämäni ensimmäistä kertaa purjeveneen kyytiin ja sitten kun oltiin päästy satamasta ja tyyniltä vesiltä vähän tuulisempaan paikkaan, tuli vähän samanlainen tunne. Mielentila. Jännä tunne. Osittain samaa voi kokea kanootilla kulkiessa, jos ei satu kovin tuulinen reissu. Siinäkin pääsee lähelle vettä, luontoa ja liikutuksen tilaa.

Veneen kippari kertoi matkan aikana, että hänen tyttärensä oli veneessä olleessaan tokaissut: ”Meri kuiskailee”. Sitä se tosiaan oli. Merkillistä suorastaan.

Sitä jos olisi varakas ja vapaa-ajan kanssa olisi muitakin ongelmia kuin sen riittämättömyys, niin ei tuo huono harrastus olisi ollenkaan. Ehkä.