Avainsana: ahdistus

Konmari

Nyt ei pidä käsittää väärin. Ei ollenkaan. Katsos kun maalainen on hieman pihalla – jälleen kerran. Olen pitkällisen pohdinnan ja elämän tuoman kokemuksen jälkeen oivaltanut, että maalaisen kohdalla vähän kaikki tapahtuu kuin hidastetussa filmissä. Sitä sanoo rouvakin. Käypi hittaalla. Elikäs on vähän toisaikainen, ymmärtää käskyjä hieman verkkaisesti, oppii uusia asioita myöhäsyntyisesti ja on kaikin puolin eh, nimittäin.

Olen kyllä kuullut otsikon sanan, joskus. Mutta en ole aitä ihmeemmin noteerannut, kun ei ole omalle kohdalle ollut aivan tarpeellista. Äkkiseltään sana kuulostaa joltain Uralin takaiselta entiseltä Neuvostotasavallalta tai lyhenteeltä, no, jostain. Konduktöörien marikerho. Kaikki on marinadissa. Tai joku japanialainen ruoka. Se voisi hyvinkin olla. Tai itämainen lautapeli.

Menin sitten googlaamaan tuon sanan. Japani meni veikkauksissa näköjään ihan oikein. Mutta sitten aivojeni suomut aukesivat, kun tajusin, että hertsyykkel sentään: tätäkö hallitukseni minulle yrittää vaihvihkaa, tuputtaen, yllättäen ja pyytämättä saada aivooni ja tajuntaani? Että alkaisin kysellä rakkailta ruuvimeisseleiltäni, että tuottavatko taltta-, risti- ja torxpää minulle iloa? Tai kaikilta (tarpeellisilta) johdoilta yläkerran vetolaatikossa. ”Hei sinä ainokaiseni ja ihanaiseni 75-ohminen antennikaapeli. Teetkö minut onnelliseksi?”

Onko minun nyt autotallissa hipelöitävä jokainen autojenhoitoon tarkoitettu kemikaaliputeli ja samalla itsekseen höpistä rakastavani niitä? Kyllä ei nyt näytä ollenkaan hyvältä. Roskat roskiin, palavat polttoon, ehjät kierrätykseen ja loput käyttöön. Ei tässä aleta tavaroille juttelemaan. Joku roti sentään.

Conchita

On se sitten hauskaa, kun kaikilla on hauskaa. Ajelimme viikonloppuna Savossa ja siinä ajellessa kysyin hallitukselta, että onko hänellä huulirasvaa, kun maalaisella itsellään on niin rohtuneet huulet. Suorastaan korput ja kaikin puolin karmean näköiset. Hallituksellahan on aina rasvat mukana. Useampaa sorttiakin vielä. Kaivoi sitten hän käsveskastaan puikon. Huulirasvapuikon. Minulla oli aurinkolasit päässä mutta katselin hieman epäillen puikkoa. Näytti niin punaiselta. ”Tämä on huulirasvaa, se vain näyttää tuolta”. Juu juu.

Vartin päästä hallitus ilmeisesti katsoi tarkemmin maalaisen naamaa ja sanoi (ei vakavalla naamalla): ”Sulla on ihan punaiset huulet”. Sillälailla. Eipä ole ennen ollutkaan.

Mutta sitten huutoon. Kenen mainosnikkarin, kirjasinsepän, merimarsun munaskun, megalomaanimärkähatun, guanonkaupustelijan, jauhokuonon ja makean veden makrillin idea on tehdä shampoopullon kylkeen niitä tekstejä? Sitä Iijoki-sarjan kokoista romaanisarjaa lukiessa ja lämpimän suihkuveden laskiessa viemäriin menee aina koko hernepelto palkoineen nenään, kun en mistään löydä selvällä suomenkielellä sanaa SHAMPOO. Mikä siinä olisi niin vaikeaa, jos sen vaikka kirjailisi kaikkein isoimpana, suurella selkeällä Arial-fontilla ympäri ämpäri putelin kylkiä? Kaikilla olisi elämä helpompaa. Ainakin silloin kun niitä puteleita on puolenkymmentä tai enemmän ja kakkulat jossain metrien päässä. Ei tuu mittää. Kenelle tästä voi valittaa? Keltä voi vaatia korvauksia?

Tjaa mutta sattui siellä vähän semmoinen billmurray-tyyppinen tapauskin. Jotkut saattaa muistaa elokuvan Päiväni murmelina? Kertauksen vuoksi: tyyppi herää aamulla kuudelta aina samaan päivään. Muut tyypit ei tiedä olevansa samassa päivässä. Kolme ensimmäistä katselukertaa naurattaa aivan hirveästi. Kymmenes kerta ei enää. Mutta silti se on hyvä, koska Bill Murray. No, ajoimme Kuopiossa toriparkkiin ja poislähtiessä tuli hyvin, hyvin vahva Déjà-vu. Tai murmeliolo. Tai hyvin hölmistynyt olo. Siis toriparkki eli pinnan alla, maan syvyyksissä. Pois lähteminen tapahtuu ajamalla alaspäin. Eikä siitä sen enempää. Käykääpä kokeilemassa.

Plantaarifaskiitti

Lääketiedettä opiskelleet tietävät jo mistä on kyse. Mutta kun tämän ”taudin” nimi on niin hieno, niin se piti laittaa ihan otsikoksi. Sopisi jonkin ulkoilualueen nimeksi. Tai uudenaikaisen asuinalueen tai korttelin nimeksi. Ihan niin kuin Helsingissä on Proviantti­makasiini tai Dromedaari. Eikös vain olisi hieno nimi? Mutta hienous piilee vain nimessä. Oire tai tuntemus on jotain ihan muuta. Sanatarkka lainaus Terveyskirjaston¹ sivulta:

Kantapäässä tuntuvan kivun yleisin syy on kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan 
jännekalvon tulehdus eli plantaarifaskiitti. Tätä kantapään etupuolella 
jalkaterän keskiviivassa tai sisäsyrjällä tuntuvaa kiputilaa arvioidaan 
jossakin elämänvaiheessa potevan jopa 10 prosenttia ihmisistä.

Että se siitä hienosta nimestä. Luupiikki ikään kuin. Jostain luin myös, että tämä on enimmäkseen 40-60 vuotiaiden naisten vaiva. Kiitos siitä. Alkaa hieno nimi tuntua melko turhalta. Ärsyttävältä suorastaan.

Kantapäätä on venytetty ja vanutettu mutta erehdyin kävelemään neljä kilometriä metsässä ja pelloilla lumikengät jalassa. Nyt ei tunnu kovin hyvältä. Mikä vielä ärsyttäisi enemmän? No tietenkin Volvo. Pitää sekin viedä taas tonnin remonttiin. Ei tuu mittää.

 

1) Linkki: Plantaarifaskiitti

Väri

Koska seuraan melko aktiivisesti twitterissä erinäisiä henkilöitä, sattuu välillä kohdalle aina helmiäkin. Jos jaksaa ja viitsii seurata helmen löytämisestä seuraavaa linkkiä, tietenkin. Kuten tänään. Voin hyvin samaistua henkilön tuskaan ja suureen ahdistukseen, vaikka henkilökohtaisesti olenkin ulkoistanut värien valinnan hallitukselle. Joka osaakin sen parhaiten. Katsokaas, kun maalaisen  värimaailma on vain 16-värinen (EGA¹). Persikka on hedelmä, nude on alaston, puolukka on marja, marjapuuro on syötävää, lime on kirpeä. Siis uskokaa jo, että edellämainitut eivät ole värejä. Ei kertakaikkiaan!

Niin se linkki. Tässä taannoin televiissiossa esiintyi henkilö, jonka löysin sitten twitteristä ja laitoin seurantaan. Hänellä on sana hallussa, hyvinkin pisimmälti. Soft Ice.

Btw, henkilön muutkin jutut ovat varsin luettavaa tavaraa. Melkein toivottavaa ja voisin sanoa pakollistakin, joiltain osin.

 

1. EGA = (lyhenne sanoista Enhanced Graphics Adapter) on IBM:n vuonna 1984 julkaisema näyttöstandardi CGA:n ja VGA:n välissä. Standardi esiteltiin yhdessä PC/AT:n kanssa, ja sisälsi 16 värin paletin sekä 640×350 pikselin resoluution sekä Motorola MC6845 -piirisarjan. Wikipedia-artikkeli.

Valkoista savua

Nythän se melkein uutisen pläjäytti. Vatikaani. Mikähän Paaville tuli? Twitterhän se pelasti päivän näiltäkin osin. Se, jossa tieto ja tottuus on nykyään, eli pikkuisen ennen Skynettiä. Muutamia poimintoja:

’Olen saanut tarpeekseni’, ilmoittaa eroava Paavi. Ja nyt toivotaan, ettei tästä ole mitään valokuvia.

”Ehkä se hattu on vaan liikaa?”

”Ehkä se ei kestä paineita ja kritiikkiä, ja yritysjohtajien suosima sairasloma ei ole mahdollinen?

Paavi eroaa! Eniten mua järkyttää se että hän oli naimisissa.

Vastahan paavi aloitti twiittaamisen. Sekö oli liikaa?

Ehkä hän katsoi peiliin ja totesi, että tuo lätsä on kyllä liikaa. Sitten odotellaan vain valkoista savua. Mahtaisiko se käydä niin sukkelaan kuin viime kerralla?

 

Kaarde

Kuva: Myllyn Paras / MTV3

Haluan heti lainata suuren ajattelijan sanoja: ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun”¹ palasimme lakkireissulta eteläisestä Suomesta ja pysähdyimme relaksoitumaan sekä piristymään Viitasaaren apsilla. Miksi ei munkkikahvin ystävälle voi tarjota oikeaa munkkikahvia? Kysyn vaan. ABC:n kurjasta valikoimasta valitsin tietenkin kahvin ja rinkulamunkin, koska siinä asiakas saa rahalleen eniten syömistä. Tuskin vastinetta, koska niin halvalla on tehty se. Munkki. Mutta ovat menneet pannahiset pilaamaan rehellisen munkinkin. Ei tuu mittää. Ensin vaimolleni siinä avauduin ja kyselin – tietysti lähinnä itseltäni – että miksi näin paksuun rinkilämunkkiinkin ei voisi laittaa hilloa sisälle? Sain vastaukseksi jotain uppopaistamisesta ja uunissa paistamisen eroista. Siinä sitten kaksi haukkua munkista otettuani maalaista taas koijattiin. Mikäs itu se on sokerimunkkirinkulaan laittaa ylimääräisiä mausteita? Kyllä minä tiedän, että kardemumma on jouluinen mauste mutta ei se munkkiin kuulu! No ei ihan varmasti.

Miksi ei pysytä perusasioissa tai ainakin vahvasti isoilla kirjaimilla varoiteta ihmistä suuresta erheestä, jos menee kaardemunkin ostamaan? Tä. Kyllä ei nyt jatkunut matka kovin hyvin, kun jouduin sellaisen kaardemunkin syömään. Eihän sitä nyt rahalla maksettua voi poiskaan heittää. Eikä ne mulle mitään kassalla hyvittäisi, kun olin jo kaksi haukkua siitä ottanut. Hermo menee. Täysin.

Kyllä minä kardemummasta tykkään. Se on oikein sopiva mauste korvapuustiin ja muihin pulliin. Ei munkkeihin.

1. Mielensäpahoittaja, kts. linkki

Valot päälle!

Itse kukin kaikenmaailman someissa on viime aikoina pistänyt merkille eli iiriksillänsä nähnyt sen, ettei näe mitään. Vai miten muuten on selitettävissä esim. europarlamentaarikon twitter-päivitys? Marraskuun harmaudessa on se hyvä puoli että Luoja ikään kuin kalibroi sävynäköämme. Värit huikaisevat sitten taas, kun aika on. 

Onhan se tietysti ahdistavaa ja tuskaista, että aamulla herätessä – täydessä pimeydessä – luulee kellon olevan 4:20, kun se todellisuudessa on 7:40. Siinä vaiheessa ei enää ole kiire minnekään. Heti kärkeen pitää tietenkin korjata syntyviä väärinkäsityksiä; maalainen herää 5:50 joka aamu eikä vasta sitten iltapäivällä. Nonii, asiaan.

Olen myös aamuisin työmatkallani taasen innoissani kuunnellut auringon nousu- ja laskuaikoja. Kuinka vähiin käy se valoisa aika. Siihen kun lisää tämän sateen, pilvet ja yleismaailmallisen harmauden tuntuu todella siltä, että valot on jäänyt ulkona laittamatta päälle. Vakavasti olen ruvennut taas harkitsemaan lisämolluroita autoon ja toista Fenixiä ohtaan. Toisen voisi sitten laittaa sojottamaan suoraan korvaan, kun se kuulemma vähentää kaamosmasennusta. Se valo. Siellä korvassa. En usko. Eikä ole masennustakaan.

Eräs toinen julkisuuden henkilö kertoi myös twitter-päivityksessään: Löytyisikö mistään vähemmän harmaasta maasta joku radikaali bisnesseminaari seuraavan kahden viikon sisään? Tiristystäpiristystä siis olemme vailla. Me maan mustat matoset. Ei se mitään, ensi keväänä maaliskuun loppupuolella, kun hankikannolla käveleskelet ilman aurinkolaseja, muista tämä päivä ja tämä syksy. Tasoittuu vähän kontrasti ja kaikki on taas niin ihanasti keskimäärin. Sopivasti. Liikaa olematta. Solidaarisesti. Ja jos vielä ahistaa, niin laitapa huomenaamulla aurinkolasit päähän, kun lähdet pihalle.

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: