Kirjoittajalta Kale

Persoona(lli(sta/nen)) (EDIT)

Kauan sitten, kun Nissan muuttui näennäisnuorekkaaksi ja heitti hyvät pappasedanit historian hämärään, kävin ystäväni kanssa jälleen kerran autokaupoilla. Ei tietenkään mitään ostamassa vaan muuten vain hengailemassa. Ihmettelemässä jonninjoutavuuksia ja syömässä ns. Vehomakkaraa. Tiedätkös mikä se on? Autoliikkeillä on tapana muutaman kerran vuodessa pitää vähän parempia näyttelypäiviä ja ne sijoittuu yleisesti jonkin uuden automallin ympärille. Näissä näyttelyviikonlopuissa pitää tietysti olla leipää…

Melankolista syntsahumppaa?

Käyn välillä youtubekanavallani katselemassa tilastoja. Karuja tilastoja. Tällä kertaa ajauduin sinne siksi, kun eräässä Facebookin puskaradioryhmässä oli päivitys, jossa oli linkki tekemääni videoon. Ja muutamia kommentteja tietysti. Minulle aivan outoja henkilöitä, lähestulkoon. Yksi tuttu nimi kyllä mutta aivan muista yhteyksistä tuttu. No enisvei, aikani plarasin tilastoja (kun olen siitä merkillinen otus, että tykkään tilastoista. Martta aikoinaan ihmetteli yhtä iltalukemistokirjaani –…

Kesä on tulossa

Kylmä kevät lienee ohi tai ainakin loppuliidossa. Lämmintä kesää siis odotellen. Kesälomaahan se tietysti pitäisi odottaa ja olla täpinöissään mutta taitaa mennä sekin kotosalla hissutteluksi. Korkeintaan käydään rannalla viilettämässä tai viilentymässä. Nuo valkoiset otukset ei onneksi tiedä karanteeneista, koronasta ja muista höpötyksistä mitään. Tai ehkä ne tietää muttei välitä. Eikä ota muutenkaan stressiä. Tässä yksi ilta, vai olikohan se aamu..…

Leirin vaihto?

Viimeksi kun maalainen vaihtoi autoa, antoi martta ukaasin: kahteen vuoteen ei saa puhuakaan autonvaihdosta. Nyt siitä on kulunut jo kolme vuotta. Olenkohan alkanut käymään hitaalla? No olen minä kaikessa hiljaisuudessa aina silloin tällöin käynyt nettiautoa vilkuilemassa, sillä silmällä. Vaikka aina välillä on tullut sellainenkin hullutus mieleen, että jos ajaisi Volvon loppuun asti. Ystäväni ja elämänhallintapäällikköni hekottelisi tässä vaiheessa, hyvinkin pitkään.…

Synkkyys

Ei kannata heti vaipua epätoivoon, vaikka otsikko ei ihan pirtein mahdollinen olekaan. Se on lähinnä ajankuva tai pelkistys siitä, mitä ympärillä näkyy. Ainakin joidenkin mielestä. Itseäni nykyinen kevät ei ole hirveästi keikauttanut mutta joitakin ehkä enemmän. Etuni taitaa olla taas se maalaisuus. Tuossa on satoja hehtaareita metsää ja kymmeniä kilometrejä metsäautoteitä joissa ei vastaantulijoita näy. Onhan se tietysti ihan erilaista…

The Great Jabba

Joku on joskus saattanut huomata maalaisesta muutamia pieniä tai keskisuuria seikkoja, jotka tekevät maalaisesta Maalaisen. En toki sano enkä väitä (niin kuin poliitikko voisi sanoa), mutta saatan olla joissain asioissa – jos en suurmestari, niin ainakin äärettömän hyvä. Omakehu haisee, jos suuhygienia on jätetty hoitamatta. Minulla on vain muutama ystävä mutta voisin melkoisella varmuudella väittää, että he ja martta ovat…

Ergonomiaa

Ajattelin vaihteeksi pohtia asioita. Tai oikeammin olen pohtinut niitä tuolla metsälenkeillä. No myönnetään, joskus jopa tietokoneen ääressä. Näinä lopun aikoina, kun me kaikki omissa tötteröissämme höperöidymme ilman fyysisiä kontakteja tuttaviin, työkavereihin ja ystäviin, alamme paljastaa itsestämme asioita, joista muuten ei kukaan tietäisi mitään. Esimerkiksi maalainen on tuolla yläkerrassa editoidessaan ja exportteja odotellessaan selaillut taas nettiä. Jostain keskivaiheilta. Lueskellut varsin luotettavista…

%d bloggaajaa tykkää tästä: