Kategoria: eläimet

Juokse Dione, juokse

Kävimme naapureiden kanssa vähän rannalla kesäloman viimeisiä hetkiä viettämässä. Tietysti eläintarha oli mukana ja meinasi jäädä sinne. Katsokaas kun yksi on sellainen, että vettä nähdessään (siis sellaista, jossa voi kahlata, ei vesipesuhanaa) menee veteen eikä tule pois. Ja kuten videosta voi huomata, rantaa piisaa. Tällöin syntyy kaksi ongelmaa: Ensinnäkin koiruus pääsee kauaksi ja toiseksi tuulen yläpuolelle mennessään ei kuule kutsuhuutoja…

Derivaatta

Mitenkä se nyt näin pääsi käymään? Yllättäen ja pyytämättä niin kuin se kuuluisa faksi, perheeseemme muutti uusi asukas. Päivittäinen annos rakkautta (Daily Dose of Love). Siihen piti sitten keksiä sopiva kutsumanimi. Deellä. Derivaattadelilahdespacitodesperadodiodidarude. Meidän Dione. Mutta on syysiltoina tehty jotain muutakin. Eikä se välttämättä hivele korvia. Hahhahhaa. Äpöstyksiä.

Elämä jatkuu

Vaikka olenkin melkoinen jörrikkä, niin kyllä sitä aina välillä herkistyy. Tulee tilanteita ja tapahtumia, joita periaatteessa odottaa mutta ei koskaan juuri silloin. Mutta niinhän elämän täytyykin. Olla yllätyksellinen. Muuten olisi aivan liian tasapaksua. Kesälomani jakautui osiin ja jälkimmäinen osa vietettiin lämpimässä ja valoisassa Suomen suvessa. Se alkoi tätin hautajaisilla ja jatkui saman päivän iltana vielä toisilla hautajaisilla. Yhteen päivään mahtuu…

Kevät koittaa

Kevät koittaa maalaisille. Ai kun runollista. Lähestulkoon kirjan tai elokuvan nimi. Ainakin jonkun harrastelijateatterin kevätesityksen nimi. Hyvinkin. Kevät koittaa, niin hyville kuin pahoillekin. Ja sekin vielä, että näitä videoita pukkaa, niin hyville kuin pahoillekin. Valitettavasti olen sen verran huono maksamaan esiintymispalkkiota, että päätähdet eivät kummoisia ole. Ja dialogia vielä vähemmän. Mutta kunhan tolskaavat. Sen ne osaa ja tekevät antaumuksella. Vain…

Se vanha ja tuore

Maalaisella on ilmiselväsi jokin oireyhtymä. Piilevä vika. Mahdollisesti tartunta. Syopä tai juopa nyt ainakin. Tai sitten jokin tämän galaksin ulkopuolinen pöpö on osunut juuri maalaiseen. Hirveällä paineella. Kyllä se varmaan niin on. Täytyy olla. Olen kokenut jälleen kerran sen, minkä useimmat ihmiset maailmassa kokevat. Toiset kerran, toiset sen tuhannen kertaa. Enemmänkin. Tosin siinä vaiheessa se ei ehkä ole alkuperäisen veroinen…

Helmikuu

Maalainenko elää hiljaiseloa? Siltähän se vaikuttaa. Mutta se on vain hiljaiselon tunne. Taustalla on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan. Enemmän ja vähemmän. Sanoisin jopa keskinkertaisesti. Vähän enemmän eli vähemmän. Huudon aiheita olisi aina mutta siinähän menee ääni. Sen takia ajattelin vain ilostuttaa kanssaihmisiä. Testailin uutta vakaajaa metsässä. Hyvinhän tuo toimii vaikka lopussa horisontti meni taas vinoon. Täytynee kalibroida uudelleen. Videossa…

%d bloggaajaa tykkää tästä: